Vuoden 2011 Finlandia-palkinnon on voittanut Rosa Liksom romaanillaan Hytti nro. 6. Monisävyinen romaani vie lukijan Neuvostoliiton halki Siperian junassa. Nuori tyttö saa matkakumppanikseen väkivaltaisen vodkaan menevän miehen, jonka menneisyys näyttäytyy sysipimeänä.

Rosa Likson kuvaa tarkasti ja kiehtovasti Neuvostoliittoa ja kahta ihmiskohtaloa.


Finlandia-ehdokkaiden valintalautakunnan perustelut:

"Rosa Liksomin romaania lukiessa tuntuu kuin kohtaisi kirjallisuuden paljaimmillaan, vastasyntyneenä ja ensi huutoon valmistautuvana. Hytti nro 6:n kieli on ylittämättömän taitavaa, täsmällistä, kuvallista ja yllättävää kuin Isaak Babelin ja muiden Venäjän ensimmäisten vallankumousvuosien avantgardistikirjailijoiden. Neuvostokevääseen 1986 ajoittuva kertomus kuljettaa kahta toisilleen tuntematonta matkustajaa, suomalaista opiskelijatyttöä ja nelikymppistä venäläistä machoa ja murhamiestä samassa hytissä Moskovasta halki Siperian ja lopulta Ulan Batorin kautta Mongolian vuorille. Polveileva matka on mahdollista nähdä myös vapautumisrituaalina, elämän kullekin tarjoamien vaihtoehtojen kuormittamana harhailuna muistojen ja pelon ahdistavista lokeroista avaran taivaan alle, sinuiksi itsensä kanssa. "Kuolleen taivaanrannan takana on aina elämää."

Finlandia-voittajan valinneen Pekka Milonoffin puhe:

(...)Hienoja kirjoja kaikki tyynni, mutta Pentti Saarikoskea mukaillen: "Jokaisella on tämänsä." Minun tämäni on tänä vuonna Rosa Liksomin Hytti nro 6, joka saa vuoden 2011 Finlandia-palkinnon.

Hytti nro 6 on äärettömin tiivis, runollinen ja monikerroksinen kuvaus junamatkasta läpi Venäjän. Päähenkilö, tyttö, lähtee Moskovasta kohti Siperiaa hyttitoverinaan votkaa kittaava murhamies, joka iskee hurjaa tarinaa niin omasta elämästään kuin maan tavoistakin. Junamatka, ajattomuuden ja toimettomuuden hetki. Tytön sisäinen kaaos rinnastuu hajoavaan maisemaan, hajoavaan kulttuuriin, hajoavaan Neuvostoliittoon.

Tyttö kulkee läpi raiskatun maiseman matkatoverinaan potentiaalinen raiskaaja. Tämän raaka maskuliinisuus tavallaan vertautuu sovinistiseen neukkukulttuuriin ja on vastakohta tytön herkälle poikaystävälle, joka Afganistanin sodan välttääkseen on valinnut mielisairaalan. Se on vastakohta myös klassiselle musiikille, joka kajahtaa kulahtaneesta kovaäänisestä aina junan nytkähtäessä liikkeelle, mikä luo dekkarimaisen jännitteen; mitä arvaamaton muukalainen seuraavaksi keksii, miten tytön käy? Ja miten käy luonnon, kun ihminen sitä raiskaa?

Rosa Liksomilla on ainutlaatuinen taito kehitellä eläimellisistä järkäleistä ja muusta vinksahtaneesta väestä täysin tunnistettavia ja rakastettavia ihmisiä. Satunnaisilta vaikuttavien impressioiden kautta hän osuu aina millintarkasti ytimeen. Ei minkäänlaisia arvottavia luonnehdintoja, ei tulkintoja, ei kannanottoja, vain syvästi oivaltavaa dokumentointia. Havaintoja. Liksom on hallitun liioittelun mestari. Kärjistyksistä ja nopeista käänteistä syntyvä huumori on armotonta ja absurdia. Hän piirtää parilla tarkkaan valitulla vedolla, minitarinalla, kokonaisen ihmiskohtalon.

Se, että Rosa Liksom on myös kuvataitelija, näkyy mielestäni Hytti nro 6:ssa muutenkin, taitavina kompositioina, mittakaavan leikkauksina, hehkuna ja väreinä. Luonnonkuvauksissa teksti tiivistyy korvia hiveleväksi proosarunoksi. Kaupungeista ja rakennuksista, ruosteine ja loskineen, autoista ja eläimistä, romusta jonka määrä on loputon, niistä Liksom kertoo niin aistivoimaisesti, että kuvat hajuineen ja makuineen syöpyvät suoraan alitajuntaan. Jättävät pysyvän jäljen.

"Sillä se mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi. Ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui." Tyttö on perillä.

Eläköön Hytti nro 6, eläköön Rosa Liksom. Rohkenisinko karjahtaa hyttimiehen sanoin: "Nyt loppuivat maljapuheet ja leikkiminen. Junavaunullinen votkaa, kiitos."


Rosa Liksom eli Anni Ylävaara syntyi 1958 Lapissa, meänkielisellä alueella, ja asuu nykyään Helsingissä. Taiteilija (myös kuvataiteilija) on koulutukseltaan antropologi, joka on opiskellut Helsingin yliopiston lisäksi Brezhnevin ajan Neuvostoliitossa, Norjan kalatehtailla ja Kööpenhaminan Christianiassa. Hänen kirjojaan on käännetty 14 kielelle.

Aikaisemmat artikkelit:

Agatha Christien syntymästä 120 vuotta Haastattelussa Kira Poutanen Koukuttavaa jännitystä Pohjolasta
Piiat bestsellerlistojen kärjessä Tunnetko jo Camilla Läckbergin? Unesta idea Houkutukseen
Valovoimanen kosmopoliitti